Priscilla-yhdistys juhli 20-vuotista taivaltaan lokakuun viimeisenä lauantaina Helsingin Luther-kirkolla. Paikan päälle oli kokoontunut kolmisenkymmentä osallistujaa, ja lisäksi ohjelmaa oli mahdollista seurata videostriimin ja Radio Patmoksen kautta. Priscilla on aikanaan perustettu vertaistukiverkostoksi niille naisteologeille, jotka etsivät vaihtoehtoja naisteologin kutsumuksen toteuttamiseksi pitäessään Raamatun perusteella pitävät pastorin virkaa miehen tehtävänä.

Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Soili Haverinen jakoi muistojaan 20 vuoden takaa. Tuolloin Sti:llä (Suomen teologinen instituutti) kokoontui aktiivinen naisteologien joukko, jonka järjestämässä ”Ihanat naiset seurakunnassa” -illassa nousi esiin ajatus oman yhdistyksen perustamisesta. Monen perinteisellä virkakannalla olleen naisteologin kokemus oli, että oli vaikeaa löytää paikkaa kirkossa ja saavuttaa luottamusta myöskään herätysliikkeissä. Priscilla-yhdistys syntyi tähän tarpeeseen tukea ja rohkaista toinen toistaan naisteologin kutsumuksessa sekä auttaa työpaikkojen löytymisessä ja verkostoitumisessa. Nimensä yhdistys on saanut Priscillalta, jota voidaan pitää yhtenä ensimmäisistä naisteologeista. Apostolien teoissa kerrotaan hänen opettaneen mm. Apollosta tärkeistä teologisista kysymyksistä olematta silti seurakunnan paimenvirassa. Hänen esimerkkinsä mukaisesti Priscilla-yhdistys uskoo naisteologien voivan tehdä kirkossa merkittävää työtä.
 
Kristinusko – parempaa kuin feminismi

Lyhyen historiakatsauksen jälkeen Soili Haverinen piti juhlassa opetuksen otsikolla ”Parempaa kuin feminismi”. Hän muistutti kuulijoita siitä, että puolustaakseen tasa-arvoa ei tarvitse olla feministi – voit olla kristitty. Kristinuskosta löytyy feminismiäkin parempi pohja tasa-arvolle ja kaikkien yhtäläiselle ihmisarvolle. Kristittyinä meidän on tärkeää ymmärtää feminismin tausta-ajatuksia, sillä se on eniten länsimaista kulttuuria tällä hetkellä muokkaava ideologia, ja haastaa vahvasti myös kristinuskoa. Haverisen mukaan tämänhetkiseen feminismin valtavirtaan kuuluu se, että olemisen perusluonne nähdään alistetun ja alistajan välisenä taisteluna, ja kaikki hierarkiat halutaan purkaa. Tästä syystä kristinuskon ihmis- ja avioliittokäsitys koetaan vihamielisinä, kristittyjen tapa kasvattaa lapsia vaarallisena ja kirkkoa pidetään epätasa-arvoisena patriaarkaatin ylläpitäjänä.

Haverinen totesi, että feminismissä taustalla on aina epäoikeudenmukaisuuden kokemus, jossa kaivataan tukea omantunnonarvolle. Ja sitähän kristinuskolla on tarjota, sillä täysi ihmisyys löytyy Jumalan luomistyön perusteella. Raamatun luomiskertomus sisältää radikaalin ajatuksen ihmisten tasa-arvosta ja siitä, kuinka alussa kaikki oli hyvää. Ihmisiä ei luotu toistensa vihollisiksi tai kilpailijoiksi. Sekä miehen että naisen ensimmäinen kohtaaminen tapahtui kahden kesken Jumalan kanssa, ja juuri Hän antaa identiteetillemme perustan: olemme kaikki Jumalalle rakkaita ja arvokkaita. Feminismissä vaaditaan nykyään kovaan ääneen ”turvallisten tilojen” luomista, mutta yhteydessä Jumalaan on se alkuperäinen turvallinen tila, johon ihminen on luotu.

Kristittyinä voimme olla feministien kanssa samaa mieltä siinä, että valtaa käytetään tässä maailmassa usein väärin – syntiinlankeemuksen seuraukset näkyvät rajusti tässä. ”Mutta Jumalan Raamatussa ilmoittama ratkaisu ei ole se, että puretaan kaikki rakenteet, koska se ei ole ihmisten välillä edes mahdollista. Jumala itse alensi itsensä ja näytti mitä on palveleva rakkaus. Fil. 2:5–11 kertoo, että meillä on Herra, joka alensi itsensä ristille asti. Ja tämä on asia, jota ei voi sivuuttaa. On olemassa valtahierarkia, joka perustuu rakkauteen ja huolenpitoon eikä alistamiseen”, tiivisti Haverinen kristinuskon tarjoaman ratkaisun.
 
Naisteologin kutsumus

Juhlaohjelman toisen puoliskon muodosti paneelikeskustelu naisteologin kutsumuksesta. Priscillan nykyisen puheenjohtajan Sirkka-Liisa Huhtisen moderoimassa paneelissa keskustelivat Uusi Tie -lehden toimittaja Virpi Kurvinen, Sleyn Viron-lähetti Liisa Rossi sekä Raamatunlukijain Liiton raamattutyön koordinaattori Anu Ylhäisi.

Yhdenkään panelistin tie nykyiseen tehtävään ei ole ollut suoraviivainen. Takana on kokonaan toisen alan töitä, kotiäitivuosia, lyhyitä hengellisen työn projekti- ja keikkatyöpätkiä sekä vapaaehtoistyötä kristillisissä järjestöissä ja seurakunnissa. Noina aikoina karttuneet taidot ja syntyneet verkostot ovat kuitenkin olleet mahdollistamassa sitä, että työpaikka naisteologina on vaikeuksista huolimatta löytynyt.

On kuitenkin täytynyt suostua siihen, että naisteologin kutsumuksen seuraaminen voi vaatia pienillä tuloilla elämistä tai kotimaasta pois muuttamista. Jokainen on joutunut käymään oman paininsa ja kipuilunsa virkakysymyksen kanssa tietäen, että päätös pitää kiinni siitä, minkä Raamatun valossa oikeaksi näkee, sulkee monia ovia ja rajoittaa työmahdollisuudet kirkossamme ahtaiksi. Silti, kun kutsu on tullut, se on myös kantanut, vaikka tulevaisuus ehkä onkin muodostunut toisenlaiseksi, kuin nuorena teologina ajatteli.

Anu Ylhäisi lähti opiskelemaan teologiaa lukion uskonnonopettajiensa mallin innoittamana. ”Silloin tuli niin vahva kutsumus hengelliseen työhön ja siihen, että haluan kertoa nuorille Jeesuksesta. Vaikka kutsumus onkin vienyt ihan muualle kuin kouluun, näen, että se, mikä oli silloin kutsumuksena, on pitänyt tähän asti”, hän kuvailee kutsumuksen merkitystä.
Millainen viesti keskustelijoilla oli teologiaa opiskeleville tai sitä harkitseville naisille? ”En halua tyrmätä ketään sanomalla, että älä lähde opiskelemaan, mutta kannattaa tiedostaa, että työmahdollisuuksia Suomen kirkossa ei ole kovin paljon. On hyvä miettiä jo opiskeluaikana, voisiko esimerkiksi lukea jonkin sivuaineen, joka parantaisi tulevaisuuden työnsaantimahdollisuuksia. Mutta uskon, että meitä tarvitaan silti, vaikka joutuisimme hakkaamaan päätämme seinään sen kanssa, mistä omat paikkamme löydämme”, pohti Liisa Rossi.

Virpi Kurvinen jatkoi muistuttaen siitä, kuinka tärkeää on pitää huolta omasta hengellisestä hyvinvoinnistaan: ”Jos haaveilee teologin urasta naisena ja on vakuuttunut Raamatun äärellä siitä, että paimenvirka ei ole itseä varten, kannattaa varustautua hyvin ja pysyä lähellä Jeesusta, mikä tarkoittaa sitä, että on hyvä seurakuntayhteys ja oma sielunhoitaja. Oman hengellisen elämän ravitseminen ja lujan perustan rakentaminen on ykkösjuttu.”
 
Eteenpäin yhdessä ja Jumalan kanssa

Juhlan aikana kuultiin myös Iiris Nikanteen kaunista musiikkia, joka rohkaisi katsomaan kauemmas kuin siihen, mitä omat silmämme näkevät: pelastukseen ja Jumalaan, jonka luokse saamme aina palata. Ohjelmaosuus päättyi Elisa Greyen hartauteen, jossa hän Jes. 55:8–11 pohjalta pohti Jumalan tietä. ”Meidän ymmärryksemme ei aina riitä siihen, mikä on Jumalan tie. Jumalan johdatus on usein jotain sellaista, mitä me emme ole osanneet ajatella tai suunnitella. Meidät on kutsuttu julistamaan Jumalan sanaa, ja tämä raamatunkohta saa rohkaista meitä siinä, että se sana vaikuttaa ja luo elämää. Annetaan mekin Jumalan sanan kasvattaa meitä ja meidän kauttamme ympärillämme olevia ihmisiä.”  

Lopuksi juhlaväki joi kakkukahvit ja puheensorina täytti Luther-kirkon aulan. Kahvipöydässä saatiin kokea jälleen palanen siitä, miten tärkeää vertaistuki ja keskinäinen jakaminen onkaan – erilaisissa elämäntilanteissa mutta kuitenkin samanlaisten kysymysten ja mietteiden äärellä ja samaa Kutsujaa seuraamassa.

Juhlan tallenne on katsottavissa Priscillan Facebook-sivulla.

. Tällä viikolla juhlitaan 20-vuotiasta Priscilla-yhdistystä! Alkuperäiseen ohjelmaan on tullut sen verran muutosta, että Anni Maria Laaton sijaan kolmantena keskustelijana paneelissa on Virpi Kurvinen, joka on myös yksi Priscillan perustajajäsenistä.

Tervetuloa siis Helsingin Luther-kirkolle (Fredrikinkatu 42) la 30.10. klo 13-15. Kutsu ystäviäsikin mukaan! Striimiä voit seurata Priscillan Facebook-sivun kautta: https://www.facebook.com/events/273227101356019. Lisäksi juhla radioidaan Radio Patmoksen kautta (https://www.patmos.fi/radio-patmos/​).

Ohjelmassa:
Tervetulotoivotus, Iida Halme
Parempaa kuin feminismi, Soili Haverinen
Musiikkia, Iiris Nikanne
Paneelikeskustelu naisteologin kutsumuksesta. Keskustelijoina Virpi Kurvinen, Liisa Rossi ja Anu Ylhäisi. Keskustelua vetää Sirkka-Liisa Huhtinen.
Hartaus , Elisa Greye
Kahvit

Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki priscillat ja Priscillan ystävät!

Priscilla-yhdistyksen 20-vuotisjuhliin on enää pari viikkoa. Olet lämpimästi tervetullut juhlimaan kanssamme Helsingin Luther-kirkolle (Fredrikinkatu 42) lauantaina 30.10. klo 13 alkaen. Luvassa on mielenkiinoista ohjelmaa ja herkulliset synttärikakkukahvit. Jos et pääse paikan päälle juhlan striimausta voi seurata Priscillan Facebook-sivujen kautta (ei tarvitse olla rekisteröitynyt Facebookin käyttäjäksi): 
​https://www.facebook.com/events/273227101356019/?ref=newsfeed Lisäksi juhla radioidaan Radio Patmoksen kautta. Juhla on kaikille avoin.

Syksyn Priscilla-aamiaiset STI:llä ja Teamsissa tiistaisin 12.10. ja 16.11. klo 9-10.
Luvassa sanaa, yhteistä rukousta ja keskustelua. Mukana Mailis Janatuinen. Lämpimästi tervetuloa kohtaamaan toisia naisteologeja!
Osoite: Kaisaniemenk. 13 A 4. krs. Jos haluat osallistua etänä Teamsin kautta, ilmoittaudu osoitteeseen kirsi.kuru@sti.fi.

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys (OPKO) hakee opiskelija- ja koululaistyöntekijää Ouluun täysiaikaiseen, toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen. Olisiko tässä työpaikka jollekulle priscillalle? Katso tarkemmat tiedot ja hakuohjeet: www.opko.fi/etusivu/uutiset/opko-hakee-opiskelija-ja-koululaistyontekijaa-ouluun

Tänä vuonna on aihetta juhlaan! Priscilla täyttää 20 vuotta, ja juhlimme tätä merkkipaalua yhdessä lauantaina 30.10. klo 13 alkaen Helsingin Luther-kirkolla (Fredrikinkatu 42). Juhla myös striimataan, joten mukaan pääsee, vaikkei Helsinkiin pääsisikään.

​Ohjelmassa on mm. Soili Haverisen opetus "Parempaa kuin feminismi" sekä paneelikeskustelu naisteologin kutsumuksesta kotimaassa ja lähetyskentällä. Toki nautimme myös synttärikakkukahvit. Varaa siis päivä kalenteriisi ja seuraa syksyllä tarkempaa ilmoittelua kotisivuilla ja Facebookissa. Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki priscillat ja Priscillan ystävät!

Priscilla-aamiainen Mailis Janatuisen seurassa. Tule mukaan STI:n Teams-sovelluksen kautta torstai-aamuna 15.4.2021 klo 9-10. Pyydä teams-linkki aamiaiselle osoitteesta kirsi.kuru@sti.fi
 
Kuuntele perjantaina  16.4. klo 9 ja uusintana klo 17 Radio Patmoksessa ohjelma: Priscilla Iida Halme Patmoksen aamuvieraana. ​www.patmos.fi/radio-patmos/

- Priscilla aamiainen 5.11 klo 9. Mukana Mailis Janatuinen
- Priscilloiden adventtiglögit Vuosaaressa 30.11. klo 18. Ilmoittautuminen slhuhtinen@gmail.com - peruttu koronatilanteen takia
- Jäsenanomukset jäsensihteerille osoitteeseen aijamarjatta.ahonen@gmail.com

Pidämme jälleen Priscilla-yhdistyksen vuosikokouksen Tallinnan risteilyn yhteydessä la 28.3.2020 klo 9:30 m/s Finlandia-laivalla kokoustila Inspiraatiossa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Vuosikokous yhdistyy Tallinnan-päiväretkeen, johon toivomme mahdollisimman monen Priscillan pääsevän mukaan. Aikaa jää myös kaupunkiin tutustumiseen ja shoppailuun vapaasti.

Matkan hinta on 59€/hlö, josta Priscilla kustantaa opiskelijajäsenilleen 20€. Hinta sisältää laivaliput, aamupalaa menomatkalla sekä buffet-aterian paluumatkalla klo 18:15, mutta ei ruokailua Tallinnassa.

Ilmoittautuminen 24.2. mennessä elisa@wathen.fi
Ilmoita seuraavat asiat:
etunimet
sukunimi
syntymäaika (pp.kk.vv)
kansalaisuus

Ilmoittautuminen vahvistetaan maksamalla osallistumismaksu 25.2. mennessä Priscillan tilille FI78 5780 3820 0006 35. Priscilla maksaa sitten kaikkien osallistujien laskun.

Satamassa tulee olla viimeistään klo 8:00 (Helsinki: Länsisatama / Länsiterminaali2, Tyynenmerenkatu 14, 00220 Helsinki) Satamaan pääsee Rautatieaseman edestä ratikalla 7 ja 6T.
LAIVAMATKAT M/S FINLANDIA:
Helsinki–Tallinna klo 09.00–11.15
Tallinna–Helsinki klo 18.30–21.00

SATAMAT
Helsinki: Länsisatama / Länsiterminaali2, Tyynenmerenkatu 14, 00220 Helsinki.
Tallinna: Reisisadam / A-terminaali, Sadama 25-2/3, 10111 Tallinn.
​
MATKUSTUSASIAKIRJAT
Matkustajalla on oltava mukana passi tai 1.3.1999 jälkeen myönnetty kuvallinen henkilökortti. Myös kaikilla lapsilla tulee olla oma matkustusasiakirja, merkintä vanhemman passissa ei riitä. HUOM! Esimerkiksi ajokortti ja KELA-kortti eivät ole matkustusasiakirjoja. Matkustaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että matkustusasiakirjat ovat kunnossa.